tiistai 5. marraskuuta 2019

Aurinkopäivä


Pikkupakkanen, hiekoitettu jalkakäytävä ja auringonpaiste, mikä ilon päivä. Näitä sattumia ei  marraskuussa montaa ole.


Venäjän opiskelu vie minut kaupunkiin kaksi kertaa viikossa säällä kuin säällä, mutta kun keli on suotuisa, viivyn kaupunkireissulla pidemmänkin lenkin. Laiska kun hieman olen, järjestän usein kaupunkikävelyt venäjänkurssipäiviksi, jolloin saan samalla kertaa kaksin verroin huvitusta.

Liukkailla talvikeleillä kävelyissä on riskinsä ja hidasteensa, mutta jäykillä piikkikengillä en halua kaupungilla kävellä. Kolhot Icebugit eivät sovi hameen tai pillifarkkujen kanssa. Tai minun mielestäni eivät sovi. Tietysti sopivat, jos pakko on, mutta kun ei ole pakko, niin ei sovi. Kaupungille mennään näteissä talvikengissä.


Eilen siis oli hyvä sää ja keli mitä parhain tavallisilla talvijalkineilla tallailuun, joten ilokseni lähdin venäjäntunnille ajoissa ja kiersin pitkin joenrantoja ja ihailin maisemia.


Auringolla on ihmeellinen vaikutus. Marraskuun ankeus oli heti tipotiessään ja mielen alakulo poissa kuin taikaiskusta. Ei tuntunut kylmän pimeän talven alku missään. Tällaisia päiviä lisää vaan, niin hyvin tästä loppuvuodesta selvitään.

Kuuden maissa kotiin palatessa oli jo pimeä, mutta sekin oli ihana. Kaupungin valot ja kuu joen yllä saivat minut tuon tuosta pysähtelemään ja huokailemaan.


Tänä aamuna onkin taivas sitten pilvessä taas. Onneksi kuitenkin pakkanen jatkuu.


 ...

Tällaista mietin tänään.

Kiitos kun käväisit, 
tule pian uudestaan!
Mukava olisi, jos ehdit jonkun sanan myös kommenttia kirjoittaa  ... 😊

8 kommenttia:

  1. Auringolla on tosiaan ihmeellinen vaikutus myös mun aivoihin . Viikonloppuisin niin kauan kun on valoisaa niin olen pirteä ja keksin tekemistä mutta heti kun tulee pimeetä niin vaivun koomaan , jollen sitä ennen ole esim lähtenyt ulos tai sopinut tapaamisen jonkun kanssa niin ulos en " pääse" enään kun olen niin syvässä koomassa 😱
    Kivaa viikonjatkoa , toivotaan enemmän aurinkoa 🧡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä, Ulrika. Kotona on sentään lämmintä, jos ulkona on kylmää ja pimeää.
      Kivaa viikonjatkoa sinullekin, mukavaa että piipahdit.

      Poista
  2. Upeat aurinkoiset kuvat! Tein tunnin lenkin aamun harmaudessa ja totesin, että marraskuu on tosi kuvaava nimi. Marras = kuollut, sitä juuri meidän maisema on. Ihmettelen, että minä en vielä ole valon puutteesta koomaan joutunut. Kirkasvalolamppukin edelleen komerossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sinulla on varmaan niin paljon lukemista, ettet ehdi harmautta surra, Riitta. Minä tilasin juuri kirjakaupasta Riikka Kaihovaaran Villi ihmisen, jolla aion karkottaa apatiani hetkeksi. Lamppuihin en ole koskaan tähän mennessä turvautunut, mutta katsotaan, miten tänä vuonna käy.
      Lukuiloja sinulle ja antoisia elämyksiä kirjojen pariin!

      Poista
  3. Ihania kuvia. Olet tehokas, kun osaat yhdistää kaksi mukavaa asiaa. Kyllä minäkin olen sen verran turhamainen, että kaupungille valitsen aina nätit kengät. Minä olen kotoisin niin pohjoisesta, ettei kaamos haittaa.Mutta silti toivon, että tulisi noita pikkupakkasia, kirkkaita talvipäiviä. Meillä on täällä vielä musta maa, teillä ihmeen paljon lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No enpä tiedä tehokkuudesta, sanoisin sitä paremminkin laiskuudeksi, kun harvoin viitsin kaupungille lähteä. Ivalossa asuessa muuten aina mentiin patikointitamineissa, jos ei ollut juhliin meno :D.
      Lunta meillä on tosiaan ja näyttää maassa pysyvän. Ja jäätäkin, ihan tiet kiiltää.
      Aurinkoisia päiviä sinnekin päin, toivotaan että niitä on paljon. Kiva, kun poikkesit, Marja.

      Poista
  4. Ihanat ja tosiaankin jo vähän talviset kuvat! Täällä Helsingissä on viikko alkanut harmaasti ja koleasti. Tuollaisia rapsakoita päiviä minäkin odottelen.
    Mahtavaa marraskuuta sinulle Eeva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkupakkanen piristää, ja kun aurinkokin paistoi taivaan täydeltä, niin ei muuta parempaa voi marraskuulta vaatia. Toivotaan eteläänkin pakkasta, jotta saatte sinne kivan alkavan talven kuulauden.
      Mukavaa kun poikkesit, Leena.

      Poista