sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Uusi Vapaudenpuisto ja syksyn valot

Ilosaari.
Pimenevissä illoissa on yksi hyvä puoli. Valot. Etenkin mustaan veteen heijastuvat valot, joita täällä Joensuussa voi ihailla joka puolella pitkin Pielisjoen rantoja. Vaikka niiden väreistä voikin olla montaa mieltä, ne ovat lumoava näky.

Vapaudenpatsas on Yrjö Liipolan suunnittelema.
Viime perjantaina poikkesin iltalenkillä Vapaudenpuiston kautta ihmettelemässä uusitun puiston avajaisia. Puistohan on ollut remontissa keväästä asti ja on nyt entisestä riisuttuna ja uudelleen rakennettuna täysin erilainen. Kirjoitin keväällä postauksen, josta näkee, miten puistoa myllättiin, eikä sen muutostyöt kaikille joensuulaisille siksi ole juhlinnan aihe. Monet surevat menetettyjä vanhoja puita.

Joensuu-pulla.
Uudesta puistosta kuitenkin myös iloitaan. Siksi 300:lle ensimmäisenä paikalle ehtineelle fanille tarjottiin avajaisissa jopa Joensuu-pullaa. Ei siis mitä tahansa pullaa, vaan uutta herkullista Pohjois-Karjalan Marttojen kehittelemää pullaa, joka sekin kuuluu osana Joensuun uuteen visuaaliseen ilmeeseen. Oikein herkulliselta se näytti, mutta en viitsinyt jonottaa, otin vain kuvan.
 
Vapaudenpatsas on jälleen tutulla paikallaan, johon se vuonna 1923 pystytettiin. 
Ihailin oudon väristä Vapaudenpatsasta, joka oli valaistu violetiksi. Komea se oli, mutta en ole vielä tottunut värivaloihin, joita nykyisin joka paikkaan heitellään. Vähempikin räikeys voisi mielestäni riittää. 

Kanava ja Länsisilta.
Kännykkäkameralla ei maisemista hämärässä saa tarkkoja kuvia, mutta ehkä näistä edes vähän kokemastani välittyy. Ylläolevan kanavarannan keltaisesta valomaailmasta tykkään, se on niin vanhanaikaisen lämmin.

Kanavan punainen merkkivalo on kiva pilkku pimeässä.
Joelta tuuli perjantaina niin, että en senkään vuoksi saanut kuviin tarkkuutta. Kännykkä heilui ja tärisi koko ajan.

Tässä ovat joki ja Suvantoilta hetki ennen pimeää.
Ilosaaren valot kirkuvat.
Ilosaaressa on valaistu pikkuinen kaarisiltakin. Takana Suvantosillan kupeessa tönöttää Penttilän torni.
Ruskan keltainen sopii hyvin keinovalojen sekaan.
 Itäsillan valot ja taempana Pielisjoenlinna, joka on Joensuun vanhin kivirakennus, valmistunut v. 1852.
Joensuun keskustassa voi jokivartta kävellä pitkät lenkit ja kiertää useiden eri siltojen kautta puolelta toiselle. Länsi- ja Itäsillat ovat vanhimmat ja tunnelmallisimmat, vuodelta 1864. Pimeällä jokivarsi on parhaimmillaan lähes mystinen elämys. Ja parempaa on luvassa, kunhan päästään tästä eteenpäin siihen vuoden pimeimpään aikaan.




 ...

Tällaista mietin tänään.
Kiitos kun käväisit, 
tule pian uudestaan!

Mukavaa, jos ehdit myös jonkun sanan kommenttia kirjoittaa  ... 😊

6 kommenttia:

  1. Hei. Pielisjoki on kaunis valoilla ja ilman. Hyvä on pitää sillalla piposta kiinni, jos tuuli oikein riehuu. Saa nähdä, miltä uusittu puisto kesällä näyttää. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, tämä joki on kaunis aina. Ja tuulta piisaa, piposta on usein kiinni pidettävä, olen huoamannut. Perjantain tuulenpuuskat Länsisillalla olivat jo viedä minulta pipon. Eikä isolle Suvantosillalle kannata pienen ihmisen myrskyssä mennä ollenkaan kokeilemaan. Voi lentää jokeen koko ihminen.

      Puistosta tosiaan ollaan montaa mieltä, mutta minusta sen kehitystä on mielenkiintoista seurata.

      Kiitos kommentista, Kristiina. Lempeitä tuulia sinulle!

      Poista
  2. Minusta nuo vihreät valot ovat ihan OK, mutta patsaan valaisu ei oikein kolahda.
    Joki ja siitä heijastuvat valot ovat kauniit.
    Leppoisaa uutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava, että tykkäät noista vihreistä valoista, Kirsti. Ukson, että joensuulaisetkin niistä enimmäkseen tykkäävät, koska ne sinne laitettu on. Minunkin pitää vain yrittää totutella niihin. Patsaan värivalaistusta seuraan että jääkö se pysyväksi ... tai ties mitä kivaa ne taiteilijat vielä keksii :D
      Kiitos kommentista, ja leppoisaa uutta viikkoa sinullekin!

      Poista
  3. On kiva katsella blogissasi väliin kuvia Joensuusta, koska olen käynyt siellä vain lapsena.Pielisjoki on syksyn tummuudessakin kaunis valoineen. Väreistä voi olla tosiaan monta mieltä. Vain vapaudenpatsas särki vähän silmiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pielisjoki on tosi kaunis valoissaan, ja mikä parasta, se on keskellä kaupunkia, niin että sitä pääsee helposti ihailemaan. Värien kokemisessa on eroja, ja riippuu se vähän omasta tunnetilastakin varmaan, luulen. Mutta noihin vihreisiin minun on vielä kyllä totuteltava. Vaikka salaa toivon, että ne vaihdettaisiin :D.
      Kiitos kommentista, Marja. Mukavaa alkanutta viikkoa!

      Poista