maanantai 28. lokakuuta 2019

Maalle takaisin?

Lykynlampi, Kontiolahti.
Olen aina ollut sellainen kaksijakoinen persoona, joka viihtyy yhtä hyvin keskellä maaseutua kuin keskellä kaupunkia. Oikeastaan olen niin kaksijakoinen, että en osaa olla tyytyväinen asuinpa kummassa tahansa. Kaupungissa kaipaan metsään ja maalla kaipaan ihmisten pariin. Helsingin seutu on ainoa alue, jonne en millään haluaisi päätyä pysyvästi olemaan. Mutta pois olen lopulta kaivannut Ivalosta ja Oulaisistakin.

Ehkä, jos maaseutuelämä olisi elävämpää kuin se nykyisin on, valintani olisi helpompi. Jos saisin pienen tönön metsänreunasta ja kivat kaverit siihen ovelle koputtelemaan, niin minulle kelpaisi. Eläväinen maalaiskylä olisi kaupunkia parempi asuinympäristö jo terveellisyytensä vuoksi. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee luonnon monimuotoisia mikrobeja, ja niiden paras lähde on puhdas maa, metsämaa.


Puhdas ja luonnollinen metsänmulta sisältää parhaita terveysmikrobeja. Siksi olisi hyvä asua lähellä metsää niin, että sinne on helppo mennä vaikka joka päivä.

Ei maaseutu silti yksin mikrobien vuoksi ole urbaania ympäristöä parempi, maalaiselämällä on paljon muutakin annettavaa. Tämä on ymmärretty esimerkiksi Ranskassa, jossa muuttoliike on jo kääntynyt pois pääkaupungista kohti maaseutua. Maalla on halvempi asua, siellä on lähiruoka ja siellä on lähi-ihmiset, ihmisten toisistaan välittäminen.

Siksi uskallan epäillä näitä meidän pääkaupunkimme jatkuvasti paisuvia keskuksia, joita niin kiihkeästi rakennetaan. Ne eivät tule olemaan pysyvä ratkaisu ihmisten tuleviin tarpeisiin.

...

Tällaista mietin tänään.
Kiitos kun käväisit, 
tule pian uudestaan!

Mukavaa, jos ehdit myös jonkun sanan kommenttia kirjoittaa  ... 😊

8 kommenttia:

  1. Hei. Niin kiva kuin joskus onkin humputella kaupungeissa, ei maaseudun tai pikkukaupungin lumoa mikään voita. Nuorempana teki useammin mieli maailmalle kuin nykyisin. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä, Kristiina. Välillä on kiva olla hetki suurkaupungin humussa, mutta ei pysyvästi enää jaksa.
      Kiitos kommentista ja leppoisaa iltaa!

      Poista
  2. Sinä olet asunut tosi pohjoisessa, Ivalossakin asti. Minä pidän maalla asumisesta. Ollaan asuttu jo 13 vuotta. Aikaisemmin asuttiin ympäri Suomea työn perässä. Nyt tänne metsänkeskelle, metsäläinen, jään psyvästi. Väliin on aivan mukava käydä Turussa, Kuopiossa tai Helsingissä. Samoin matkoilla suurkaupungeissa. Vain ja ainoastaan vain käydä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä harkiten vakavasti maalle muuttoa aina silloin tällöin, mutta en ole vielä keksinyt, missä päin Suomea se maaseutu olisi. Itä-Suomen maaseutu tuntuu liian syrjäiseltä ja kuolleelta. Kuulostaa niin ihanalta, kun sanot jääväsi pysyvästi sinne, missä nyt asut, Marja. Minäkin tahtoisin löytää sellaisen olotilan ja tilan 😊.
      Kiitos kommentista ja mukavaa illanjatkoa!

      Poista
  3. Tiedät, mistä puhut, kun olet asunut molemmissa.
    Minä olen ehdottomasti maaseutu-asuja. Kaupunkikiintiöni täyttyy reissatessa. Pelkään jo aikaa, kun lääkäri sanoo autolla-ajon loppuvan. Silloin on muutettava asutuskeskukseen, koska en halua olla vaivaksi nuorille.....
    Leppoisaa iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa minäkin voisin sanoa noin, Kirsti. Mutta ehkä vielä joskus löydän ratkaisun, johon olen lopulta tyytyväinen ja pidän siitä kiinni. Minä kyllä olen juuri toisin kuin sinä aikonut olla vaivaksi lapsilleni, ja sekin vaikuttaa asuinpaikan valintaan sitten myöhemmin. Ellei sitten ole varaa hienoon yksityishoitokotiin konjakkeineen 😁
      Kiitos kommentista ja mukavaa illanjatkoa sinulle!

      Poista
  4. Minä asun pienessä kirkonkylässä jossa kaikki palvelut on muutaman sadan metrin päässä ja silti melkein maalla, talvella on hiljaista ja kesällä elämää matkailijoineen ja mökkiläisineen. Jos menee liian hiljaiseksi niin hyppään autoon ja meen käymään kaupungissa, ihan vaan näissä itäsuomen pikku kaupungeissa. Helsingissäkin voi käväistä mutta tulee ahdistus nopeasti. Lapsuuteni asuin maalla ja pääsen myös sinne silloin kun haluan. Tämmöinen asumismuoto sopii mulle oikein hyvin, asun vanhaa puutaloa puutarhoineen,en halua mihinkään muuttaa niin kauan kun jaksan tätä taloa asustella,lämmityspuita kanniskella ja lumia kolata. Maalla sekä kaupungissa on molemmissa puolensa hyvät ja huonot.Mukavaa alkavaa viikkoa Eeva :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihanaa on asua noin, Pihakeiju. Tänä aamuna viimeksi haaveilin minäkin pieneen kylään muuttamisesta 😊. Olisi kaksi kauppaa, joku pikkuinen kahvila ja pizzeria ja kirjasto, joissa aina joskus poikkeaisin, tuntisin kaikki ihmiset ja juttelisin kuulumiset. Ehkäpä sellaisen oman pienen paikan voisin joskus saada vaikka kesäasunnoksi.
      Kiitos kommentista, ja leppeää tiistaita sinulle sinne kirkonkylään!

      Poista