torstai 25. heinäkuuta 2019

Vaikeita valintoja: onko kasvi lihaa?

Monipuolisesti kasveja.

Joskus minusta tuntuu, että minulle ruoka kaikkine valintoineen on  paljon vaikeampi asia kuin useimmille tutuilleni. Minun kun täytyisi aina joka asia niin perusteellisesti ymmärtää, ennen kuin voin tehdä päätökseni suuntaan tai toiseen. Ja sitten stressaa.

Esimerkiksi nyt tämä rakettimaisesti levinnyt lihan korvaustrendi. On nyhtökauraa, tofua, seitania ja mifua ja ties mitä lihan näköiseksi muunnettua ei-lihaa, joita kaupan tiskejä katsellessa minä tuskissani ihmettelen. ... Että jos ei syö lihaa, pitääkö syödä lihan näköisiä korvikkeita? Ja mitä ne oikeasti edes ovat?

Vilja on kasvi.
Kaura, papu ja vehnähän ovat kasveja, vaikka niitä mihin muotoon kääntäisi. Ja onko mitään järkeä tehdä maidosta lihaa, kun siitä saa helpommalla juustoa? Tai miksi puhutaan kauramaidosta, jos siinä ei ole maidolla mitään tekemistä?

Ei ole minun järjenjuoksulleni yksinkertaista tämä. Olen kuitenkin yrittänyt elää ajassa ja nettiä selatessa tullut löytäneeksi, näin aluksi, pari mielenkiintoista minulle uutta ruoka-ainetta, jotka vaikuttavat järkeviltä proteiinin lähteiltä. Tempeh ja miso ovat saaneet minut innostumaan, sillä ne tehdään soijapavuista fermentoimalla, joka on ikivanha kasvisten (myös kalan ja lihan) vatsalle ystävällinen säilöntämenetelmä. Sillä tavoin saadaan soijasta ravintorikkaampi vaihtoehto kuin juoksettamalla valmistettu tofuproteiini ja jauhettu papurouhe, jonka valmistusprosessissa käytetään haitallista heksaani-liuotinta.

Tempeh eli tempe tehdään soijapavuista hapattamalla, kuva Wikipedia.

Hapattamalla valmistettuja kasviksia olen syönyt ennenkin, no hapankaalia ainakin, josta tiedän, että se on sulavampaa kuin valkokaali muutoin. Miksei siis hapatettua soijapapua myös, joten tempeh ja miso saavat luvan johdatella minut nyt trendikkäitten eksoottisten kasvisruokien pariin. Sillä ehdolla, että opin niitä kaupoista löytämään ja niitä käyttämään.

Mutta en minä soijapapua aio lihan korvikkeena syödä, vaan lihan sijaan monipuolisuutta ruokavalioon tuomaan. (Siinä on vissi ero.) Vehnän ja kauran käytän edelleen sellaisinaan samoin kuin maidon, niin pysyy pääni tolkussaan kauppareissuilla.

Ei tämä ongelma silti lopullisesti ratkennut. Harmikseni minulla on jo uusi mietinnän aihe, kun ohimennen löysin netistä myös herne- ja härkäpaputempet. Että miten ne nyt sitten korvaavat soijatempeä? Ja niitäkö minun myös pitäisi ... Mutta jätän ne toistaiseksi pois mielestä, ja keskityn yhteen haasteeseen kerrallaan.
Nautinnollista kesää! t. Mansikki.

Lihan syöntiä voin hyvin vähentää, ja - niin uskon - ilman lihan näköisiä korvikkeitakin.


 ...

Tällaista pohdintaa tänään.
Jätä kommentti, niin jaetaan ajatuksia ... 😊

Kiitos kun käväisit, 
tule pian uudestaan!

...


6 kommenttia:

  1. Tämä teksti on hauska ja täyttä asiaa :)
    "Järki käteen ja ostoksille".
    Mukavaa illan jatkoa Eeva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti. Ihana kuulla, että komppaat.
      Mukavaa iltaa sinullekin!

      Poista
  2. Hauskaa pohdintaa - noissahan meinaa mennä sekaisin.. kaikissa lihankorvaus erikoisvalmisteissa on sitten niitä E- stabilointiaineita. Ei sekään oo hyvä. Olen itse vähentänyt lihan syöntiä , en käytä korvaavia tuotteita. Se riittäköön myös minulle tällä erää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekaisin minä olenkin jo mennyt 😁. Mutta kun lihan syöntiä tosiaan edes vähentää, niin on se hyvä alku.
      Kiitos kommentista, Seikku, lempeän lämpöistä kesän jatkoa!

      Poista
  3. Olet sinä ajattelevainen, pohtija. Minä en suuresti tykkää noista pitkälle prosessoiduista "lihoista". Temph on uusi juttu minulle. Kiitos informaatiosta. Miso on tuttu, kun aikoinaan opettelin japanilaista ruokaa. Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet opetellut japanilaista ruoanlaittoa, kuulostaa kovin eksoottiselta! Miso on niin täysin outo juttu minulle.
      Kiitos kommentista, Marja, ja lämmintä mukavaa viikonloppua sinullekin.

      Poista