sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Mitä työkokeilu minulle opetti?


Olin keväällä kaksi kuukautta sekä huvikseni että järkevästi aktiivileikkurin välttääkseni työkokeilussa kukkapuutarhalla, ja nyt ajattelin pistää kokemukset siitä yhteen pinoon.

Teen yhteenvedon vasta näin kuukauden kuluttua, sillä ajattelen, että se mikä tuosta ajasta enää on mielessä, se minun kannattaa jakaa muillekin.


Tässä siis listaus muistiin tallentuneista kokemuksistani:

1. Jo pelkästään työnteko. Ilman palkkaakin mukanaolo oikeassa työyhteisössä oli pitkään työelämästä poissa olleelle mukavaa. Tunsin itseni ihmiseksi jälleen.

2. Tekeminen omaan tahtiin on mieltä rauhoittavaa. Puutarhalla työ oli minulle täysin uutta ja erilaista kuin yleensä tekemäni työ opetuksen parissa. Kukkien hoito oli henkisesti rentouttavaa, vaikkakin ruumiillisesti joiltakin osin vaativaa. Ihan kaikkeen ei vanha ruumis näytä taipuvan, mutta tässä paikassa tämä otettiin hyvin huomioon.


3. Työnopastus, taas kerran. Monen työyhteisön ikiongelma tuli täälläkin eteen. Olisin tarvinnut alussa tarkempaa neuvontaa ja jouduin siksi heti opettelemaan hillitsemään suorapuheista luontoani, etten osaamattomuuttani hermostunut. En halunnut sanoa mitään kritiikkiä mistään, koska halusin vain nauttia työstä. Onneksi sain parin ensimmäisen viikon jälkeen työkaveriksi tekijän, jolla riitti kärsivällisyyttä ohjata minua kädestä pitäen.

4. Hiljaa paras tulee. Opin pitämään suuni kiinni ylipäätään, mistä olen erityisen ylpeä, sillä opettajana olen saanut juuri minä olla se, joka koko ajan on äänessä. Oli ihanaa tehdä vaan eikä selittää mitään kenellekään.


5. Rohkeutta tarvitaan. Valtavan isot kukkapöydät, joilla ruukkuja jatkuvasti sinne tänne siirreltiin, ovat kuulemma helposti epätasapainossa keikahtavia, ja se aiheutti minulle alussa paljon jännitystä. Huomasin, että vanha tuttu epävarmuus yritti saada minut pelkäämään, että varmasti kaadan pöydän ja pudotan kukat. Mutta en antanut pelolle periksi, vaan keskityin rauhassa ja onnistuin.

6. Yksitoikkoinen työ ei aina ole tylsää. Ruumiillista ja rutiininomaista työtä turhaan halveksitaan. Rutiinissa on monia etuja. Siinä saavat ajatukset lentää. Elleivät sitten aivot täysin lepää, niin kuin minulle helposti kävi. Nautin siitä, ettei minun tarvinnut ajatella monimutkaisia ongelmia.


7. Ongelmanratkaisua uusin silmin. Kukkaruukkujen järjestely kullekin koolle sopiviin riveihin niin, ettei pöytä joudu epätasapainoon, oli minulle alussa haasteellista, mutta lopulta palkitsevaa. Ja miten voi pieneen kärriin mahtua niin monta ruukkua, tosiaan? Entä tukikepin asettelu joka suuntaan kallistuvalle ruusubegonialle? Kaikkeen löytyi ratkaisu, mutta usein ihmettelin, miten voi niin yksinkertaiset asiat olla aivonystyröille mutkikkaita.

8. Kun ongelmia on yksi kerrallaan, niistä nauttii. Olen omasta mielestäni haka ratkomaan ongelmia, ja niitähän on opetustyössä satoja päivässä, mutta nyt sain kokea, mitä on kun saa jonkin probleemin myös heti päätökseen. Puutarhalla sai kohdata jokaisen ongelman erikseen ja sen  rauhassa ratkaista valmiiksi asti. Se oli upea kokemus.


9. Teoriatieto tuo syvempää ymmärrystä. Puutarha-alan ammattilaiset tietävät, miten vaativaa kukkien kasvatus ja hoito tiedollisesti on, ja nyt sen tiedän minäkin. Hyvin vaativaa. Moniosaaminen on iso plussa. Jos olisin nuorempi, niin ehkä ...

10. Vanhakin pystyy. Puutarhoja on tietenkin erilaisia, mutta minulle sattui hyvä sellainen. Kokemukseni on pelkästään positiivinen. Osaamattomuuteni saati ikäni eivät aiheuttaneet minulle syrjintää tai huonommuuden tunnetta. Sain lisää uskoa siihen, että vielä minä vaikka mitä tässä teen ennen kuin hautaan joudun.


Ja lopuksi vielä: työnilo. Työtaakkaa ja -stressiä helpotti huomattavasti se, ettei työkokeilusta maksettu palkkaa, joten sain hyvällä omallatunnolla ottaa rennosti ja vain harrastaa.

Nyt katselen jo uuden työseikkailun perään. Ehkä minut syksyllä nähdään jossain tiskaamassa.

Sitä ennen kuitenkin eletään kesä, joka pian on helteisimmillään, kunhan heinäkuu pääsee kunnolla vauhtiin.

Tai mistä niistä helteistä tietää. Mutta on meillä heinäkuu kumminkin. Loma- ja festarikuukausi.


...

Tällaisia mietteitä tänään.

Kiitos kun käväisit,  
tulethan pian uudestaan.

... ja kommentistakin tykkäisin ... 😊

...

8 kommenttia:

  1. Oli kiva lukea kokemuksistasi. Opiskeluaikoina olin joka kesä puutarhalla töissä ja se totisesti oli rentouttavaa ja mukavaa. Ympäristökin on niin kaunis. Kaipa se on niin, että ihminen kaipaa päiväjärjestystä ja työtä, jotta tuntee olevansa ihminen. Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Marja. Minä olen täysin vakuuttunut siitä, että täydellisen hyvä inhimillinen elämä edellyttää työpaikkaa tai vastaavaa tehtävää, jonka kautta ihminen on mielekkäästi osa yhteisöään.
      Hyvää sunnuntaita ja heinäkuun alkua sinulle, kiva kun käväisit kommentoimassa.

      Poista
  2. Kyllä kasvien kanssa työskentely on ihan huikeeta mielestäni, nehän on elollisia melkeimpä sanoisin olentoja. Itse harrastan puutarhailua ja kesäisin myös työkseni hortoilen,mielestäni olen ihan etuoikeutettu kun voin hoivailla kasveja. Mahtava työkokeilu sinulla ja ei kun aivot narikkaan ja vaikka tiskaamaan.Mukavaa jatkoa kokeiluille :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Pihakeiju. Hortoilu kuulostaa hauskalta 😊. Olen huomannut minäkin, että kasveihin kiintyy lähes samalla tavalla kuin eläimiin. Ja ovat ne muutenkin tärkeä osa elämää. Hyvää heinäkuun alkua ja iloisia päiviä kasvien pariin!

      Poista
  3. Oli mukava yhteenveto työkokeilun annista.
    Sinitähtöset olivat vuosia "pakollisia" pihassamma. Kiitos kuvasta.
    Kasvien kanssa puuhastellessa unohtuu helposti pikku harmit.
    Joskus sijaisäitinä törmäsin liian moneen ongelmaan samanaikaisesti, joten on helppo yhtyä tuohon, että yhden kerrallaan ratkaiseminen on nautinto.
    Hyvää heinäkuun alkua Eeva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Kirsti. Kyllä on maailmassa paljon Kauniita kukkia, joista minä en tiedä mitään, sen huomasin työkokeilussa nopeasti 😁.
      Hyvää heinäkuun alkua sinullekin!

      Poista
  4. Mainio yhteenveto työkokeilustasi, tiesin että viihdyt siellä ja nautit fyysisestä työstä. Kaikki työ on yhtä tärkeää, on se joko fyysistä tai henkistä.
    Itse monenlaisessa, ja monen alan työssä vuosikymmeniä olleena tiedän ettei ihmisellä, joka heittää työssä aivonsa narikkaan, voi olla pitkää työhistoriaa eikä kukaan työnantajakaan kauaa sellaista työntekijää lähde katselemaan. Jokaisessa työssä kun pitää olla henkisesti mukana, minä olen sitä mieltä.
    Ihanaa kesän jatkoa sinulle, Eeva ��❤️☀️��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Tuulikki. Hyvin tarkennat sitä ajatusta, jota tässä ajoin takaa.
      Hyvää heinäkuun alkua ja mukavaa touhua oman puutarhasi pariin! 😊

      Poista