maanantai 27. toukokuuta 2019

Humppatyttönä Joensuun torilla

Tanssikavaljeerini oli parkettien partaveitsi PoKaTasta.

Testasinpa tuossa perjantaina joutessani Joensuun torin kalliin graniitti-investoinnin.

Miehen kanssa kierreltiin hyytävässä kevättuulessa Vapaudenpuistoa ympäri ja ihasteltiin uudistuksen etenemistä, kun torilta alkoi kantautua haitarin kaihoisa soitto. Hanuristi Jorma Kultamaa siellä näpytteli menemään Alaskaa sellaisella vipinällä, etten voinut pidätellä itseäni, vaan vedin miehen perässäni penkille yli miljoona euroa maksaneen torilavan eteen ja lupasin, että kuunnellaan vain vähän.

Istuimme siinä kaksistaan, kun väkeä ei paljon säästä johtuen liikkeellä ollut, ja katselimme, kun editsemme pyyhälteli vauhdikkaita rytmissä hyvin kiinni pysyviä tanssipareja, ja pian alettiin ymmärtää, että asialla ovat todelliset parkettien partaveitset.

Eikä aikaakaan, kun huomasin pyyhälteleväni siellä itsekin.

Mies jäi penkille kuin nalle kalliolle silmät pyöreinä, kun minä tossut läpsyen loikin pitkin Karjalan värejä hehkuttavaa uutukaista kivilaattaa. Säikähdyksestä toinnuttuaan ja huomattuaan, että häntä ei sentään kukaan rohjennut tanssiin hakea, mies innostui ottamaan kavaljeeristani ja minusta kuvia, joista yksi hurjasta vauhdistamme huolimatta onnistui.

Vaatimattomaan tanssikuntooni tyylikkäästi sopeutunut tanssittajani oli yksi Tanssiseura Pohjois-Karjalan tanssijoiden eli PoKaTan harrastaja, jota nyt kiitän tanssikärpäsen puremastani, joka jäi niin kutiamaan, että ensi syksynä varmasti vispaan minäkin PoKaTan kursseilla kinttujani.

Monta vuotta olen aikonut, mutta nyt minä päätin. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa tanssiharrastus.


 ...

Tällaisia mietteitä tänään.
Kiitos kun käväisit,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin ... 😊

...

12 kommenttia:

  1. Olitpa onnekas <3
    Ja meidän lukijoiden onneksi miehesi hoksasi kuvata humpaamisesi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oltiin molemmat hetki ällistyksestä jäykkinä, kun ei tiedetty, mitä siellä tapahtuu 😁. Minun mieshän ei tanssi,toistaiseksi 😉.
      Lämpöistä päivää, Kirsti!

      Poista
  2. Nyt Eeva ehdottomasti vauhtia tanssijalalle!
    Ja voin vakuuttaa, että ihan parasta on, jos saat vielä miehesikin mukaan. Yhteinen harrastus on ihan huippujuttu. Vaikka tiedän, että vaaransa piilee siinäkin. Mutta jos neuvomisen ja nillittämisen saat pidettyä taka-alalla, homma on tehokasta liikuntaa (ihan vahingossa) ja noissa piireissä tutustuu sitä paitsi hauskoihin ihmisiin.
    Tulinpa puolestasi iloiseksi!!! Jes!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, Leena. Mutta miehen mukaan saamisessa / ottamisessa tulisi olemaan ongelma se, että minä osaan jo jotain ennestään 😁...Ja tahdon päästä pian vauhtiin 🤗.
      Lämpöistä päivää sinulle!

      Poista
    2. Sen verran vielä kannustaisin, että vaikka aluksi tasoero olisikin suuri, erot tasoittuvat melko nopeasti. Sinä joutuisit hetken toimimaan samoin kuin tuo pro-tanssija sinun kanssasi, eli asettumaan hetkeksi oikeita taitojasi alemmalle tasolle, mutta lopulta se kannattaa. Nimim. kokemusta on ;-). Yhdessä ponnistimme aikoinaan kilpalattialle asti.

      Poista
    3. Olette päässeet pitkälle, Leena. Minäkin olisin aina tahtonut harrastaa tanssia, en tosin kilpailla, mutta mies ei ole yhtä innostunut 😁. Se on se oma innostus, mikä antaa ilon tanssiin, vaikka ei osaisikaan. Jotkut miehet innostuvat 👍, silloin on molemmilla hauskaa. Sinulla on hyvä tuuri.

      Poista
    4. Joo. Ymmärrän kyllä ja tiedän olevani siinä suhteessa onnekas.
      Tosi hauskaa, että SINÄ olet löytänyt innostuksen kärpäsen! Tanssiminen on ihanaa ja se oli minulle joskus melkein elämää suurempi juttu. Nykyisin olen onneksi vähän rauhoittunut :-/ Kilpailemisesta en muuten tykännyt yhtään, mutta mies sen sijaan innostui juuri nimen omaan siitä.

      Poista
    5. Niin, Leena, nyt päätin että en miestä mukaan odottele, muuten loppuu aika 😁.

      Poista
  3. Rohkea veto Eeva. Olet kirjoittanut olevasi hyvin harkitsevainen. Mutta nyt olit kyllä impulsiivinen ja spontaani. Kunpa saisit miehesikin tanssikurssille! Kivaa viikon alkua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi en minä tanssimaan noin vain olisi mennyt, mutta tanssietiketti määrää, ettei ilman hyvää syytä voi tanssiin kutsusta kieltäytyä. Ei me tiedetty, että ne hakevat vieraita. Sitten yllätyin kavaljeerin hyvästä sopeutumistaidosta minun tasoni mukaan 😊.
      Syksyllä menen kurssille kyllä, mutta yksin 😁.
      Kivaa viikkoa, Marja!

      Poista
  4. Moikka. Tanssiminen on kyllä mukavaa. Jouduin joskus vähän varkain tanssikurssille, ja sen jälkeen tanssin paljon monen vuoden ajan sekä erilaisilla kursseilla että lavoilla. Eniten tykkäsin jivestä ja yksin tanssittavasta bailatinosta. Siinä tunsi liikkuvansa joka solullaan, kun hiki valui joka puolella kroppaa. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tanssi on ihanaa liikuntaa 😊. Minäkin tykkään jivestä, mutta myös humppa on ehdottomasti ykkönen. Baulatinoa olen myös kokeillut. Saa nähdä miten kauan syksyllä into pysyy...
      Rentoa tiistaipäivää, Kristiina!

      Poista