torstai 23. toukokuuta 2019

Ferritiini, uusi huolenaihe ja bisnes


Aina jotain huolenaihetta. Ferritiini nyt sitten.

Kun olen saanut hiilihydraatit, rasvat, proteiinit ja vitamiinit ruokavaliossani järjestykseen, minun on alettava vahtia rautaa. Muista kivennäis- ja hivenaineista ei nyt juuri pidetä haloota, mutta rauta on jokaisen trenditietoisen naisen huulilla.

Minua risoo tämä ainainen huolen kantaminen syömisestä ja terveydestä. Miksei tämä milloinkaan lopu?

Epäilen että jäljet johtavat jälleen kerran sylttytehtaalle. Yksityiset lääkäriasemat ja laboratoriot saavat hetkessä lisää asiakkaita, kun liikkeelle lasketaan terveyteen liittyvä uusi huhu. Tarpeeksi kun mediassa ferritiinistä kirjoitetaan, yks jos toinen alkaa kokea kehossaan outoja raudanpuuteilmiöitä.


Ferritiinivillityksestä tekee tuottoisan se, että ferritiiniä ei mitata perusverenkuvassa. Erilliseen rautatestiin eivät kaikki terveyskeskuslääkärit lähetteitä noin vain kirjoita. Niinpä menet huolissasi yksityiselle, sitten yksityiseen labraan ja taas takaisin. Tietysti varaat pari seuranta-aikaa lääkityksen jälkeen. Ja joka kerrasta tulee lasku.

Yhdellä Google-klikkauksella löysin nopeasti toinen toistaan huolestuneempia blogipostauksia (sekä potilailta että lääkäreiltä), jotka johdattivat minut aina jonkin yksityisen lääkäripalvelun piiriin.

En kroonisena kaiken epäilijänä pysty ferritiinitrendistä innostumaan. Elän rauhassa niin kuin ennenkin. Kun väsyttää, käyn lepäämään, tarkistan mitä syön, ulkoilen ja liikun ja varaan aikaa kunnolla nukkumiseen. Lopetan kännykän ja tietokoneruudun tuijottamisen. Nehän ne meitä kaikkia väsyttävät, vievät yöunetkin.

Voihan se toki olla ferritiininkin syy. Mutta en usko, että meidän kaikkien on suin päin ferritiinimittauksiin rynnättävä. Kokeillaan ensin muita keinoja.

Otetaan arki rennommin, annetaan itsemme levätä ja nostetaan lautaselle hyvät luonnolliset raudanlähteet:

Maksapihvit, veriohukaiset, naudanpaisti, poronkäristys, kananmunan keltuainen, soijarouhe, hampunsiemenet, merilevä, linssit, nyhtökaura, vehnähiutale, kaurahiutale, tumma suklaa. (Lisää löytyy Finelin sivuilta.)

Huomioidaan myös, että

+ Aterian yhteydessä kasvisten polyfenolit ja viljavalmisteiden fytiinihappo heikentävät raudan imeytymistä, samoin tekevät tee, kahvi ja maitotuotteet.

+ Samanaikaisesti nautittu C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Samoin muut orgaaniset hapot (esim. maitohappo ja sitruunahappo) sekä fermentoidut soija- tai viljatuotteet (esim. miso, tempeh, hapatettu ruisleipä tai kaurajogurtti, kerrotaan Vegaaniliiton sivuilla).

 + Eläinkunnan tuotteista saatava hemirauta imeytyy paremmin kuin kasvikunnan ei-hemirauta. Ruoan raudasta imeytyy ylipäätään melko vähän (keskimäärin n. 15 %).

+ Imeytyminen tehostuu, jos rautavarastot pienenevät.

+ Raudantarve on miehillä, nuorilla tytöillä ja vaihdevuodet ohittaneilla naisilla 9 mg/vrk. Kuukautisten takia naisten raudantarve on suurempi murrosiästä vaihdevuosi-ikään saakka. Suositus 15 mg/vrk kattaa tarpeen n. 90 %:lla naisista, kun huomioidaan 15 %:n imeytymistehokkuus. (Ruokavirasto.)

 🍅🍕🍷

Minä olen ajatellut pärjätä tavallisella ruoalla. Miten on sinun laitasi? Onko sinulla mielipide ferritiinistä ja sen mittaamisen tarpeesta? 

...

Lisäys 1. Ferritiini on raudan ja valkuaisaineen (apoferritiinin) muodostama raudan imeytymis- ja varastoitumismuoto. Ehdotonta ferritiinipitoisuuden arvoa, joka aina sulkee pois raudanpuutteen, on vaikea asettaa. Viitearvot naisilla ovat 15–125 µg/l. Kirjallisuudessa ferritiinin raja-arvo 30 µg/l on hyväksytty raudanpuutteen osoittajaksi. (Terveyskirjasto.) 

Lisäys 2. Ferritiinivillitys jakaa asiantuntijoiden mielipiteet, kertoo Ylen tuore artikkeli aiheesta.


🍒🍔🍣

 ...

Tällaisia mietteitä tänään.
Kiitos kun käväisit,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin ... 😊

...
  

6 kommenttia:

  1. Olen tätä villitystä hieman ihmetyellyt, vaikka oma (munuaissairas) tytär kärsii raudanpuutteesta. Hänellä lääkearsenaali on melkoinen, hän mm. piikittää itseensä Erytropoietiiniä (EPOA).
    Minäkin pärjään nykyisin tavallisella ruualla. Joskus olen ollut lääkärin määräämällä dieetillä, joka oli mm. täysin suolaton.
    Mukavaa ehtoota sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, sairaudet ovat oma lukunsa, ja silloin on lääke- ja ravitsemustiede ne lähteet, joiden mukaan toimitaan. Terveillä ei ole mitään syytä varmuuden vuoksi ferritiiniä lähteä mittauttamaan, kun varaston suuruudestakaan ei ole mitään yksiselittäistä lukua olemassa.
      Unohtuu liian helposti se tosiasia, että on tervettä olla väsynyt, jos elämässä on paljon asioita, jotka väsyttävät. I
      Vaan ken tahtoo, hän kokeilee.
      Mennään me perunalla ja salaatilla :)
      Kiitos valaisevasta postauksen täydennyksestä, Kirsti. Rentoa meininkiä sinunkin iltaasi.

      Poista
  2. Rusinat!! Minä kannatan rusinoita. Niissä on paljon rautaa - ja ah, ne ovat makeita. Yritän olla syömättä makeita leivonnaisia, karamelleja ja muita herkkuja, mutta rusinoita "on lupa" syödä, koska rauta. Hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jos kerran rautaa, niin ilman muuta 👌. Ja se tumma suklaa...
      Makoisaa viikonloppua, Anonyymi!

      Poista
  3. Minulla selvisi juuri vastikään, että rautavarastoni ovat liian pienet. Viitearvot on 13-150, minun arvo oli 9. Vaikka onkin terveystrendi, alhainen rautavarastoni on aiheuttanut paljon neurologisia ja psykologisiakin vaivoja. Päänsärkyä, puutumisia, levottomia jalkoja, lihasnykäyksiä ja ajoittaista ahdistusta. Nämä muun muassa ovat mu alhaisen ferritiinivaraston puutosoireita. Oli helpotus löytää syy vaivoihini. Nyt olen rautakuurilla noin 6-9 kuukautta. Hassu juttu mutta ajattelin kirjoittaa samasta aiheesta postauksen kuin sinulla on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho. Miten rautavarastosi on voinut päästä noin alhaiseksi? Voiko johtua kasvisruoasta, jonka rauta imeytyy huonosti?
      Toivottavasti rautalisä auttaa. Voi olla että nykyinen ruoka- ja suorituskulttuuri tosiaan kuluttaa etenkin naisilta raudat. Sinun kuntosi muutoksista on hyvä lukea sitten myös tuloksia. Mielenkiintoista.
      Tsemppiä, Marja.!

      Poista