maanantai 1. huhtikuuta 2019

Työkokeilu alkaa, mihinkähän tulin ryhtyneeksi?


Huomenna on se päivä. Huomenna tartun lapion varteen, kirjaimellisesti. Huomisesta lähtien heiluu kädessäni lapio - ja istutustikku - niin että turve tupruaa.

Huomisesta lähtien seitsemältä ylös ja pyöränselkään. Kaksi kuukautta kesäkukkien parissa työtä jota en ole koskaan ennen kokeillut. Kuusi tuntia seisomista kukkapurkkien ja turpeen keskellä, pikaisesti kahvi- ja lounastauko, ja tök tök taimet multiin.

Miten se tehdään?

Iltapäivällä kotiin palatessa maha kurnii ja pyörryttää ja nälkä hirvittää ja mies ei tietenkään ole muistanut aloittaa kokkaamista ajoissa ja joudun viimeisillä voimillani odottamaan ennen kuin saan sisuksiini kunnon ruokaa.

Mitä siitäkin tulee?

Enkä tietenkään saa nukutuksi yhtään yötä. Valvon ja odotan töihin lähtöä. Riudun väsymyksestä ennenaikaiseen hautaan, vanhenen silmissä ja kuihdun. Kaksi kuukautta. Mihin minä oikein olen ryhtynyt?

Jännittää kuin elämäni ensimmäistä kertaa töihin menisin. Kaikki voi mennä pieleen ja enemmänkin.

Mutta nyt se on edessä, enää ei voi peruuttaa. On hypättävä suden suuhun, karhun luolaan. Taisteluun apatiaa vastaan.

Ihmisen tarve. Onni ja ilo. Työ.

Minä haluan kokea tämän. Olen niin helskutin utelias. Ja pelkäänpä, että saatte tekin seuraavan kahden kuukauden ajan tästä osanne, kun pääsette lukemaan hurjia kokemuksiani mullassa möyrimisestä.

Katsotaan nyt sitten, miten tästä selvitään ...

...

... Hurjia mietteitä tänään ? ...
Kiitos kun vierailit blogissani,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin ... 😊

...

10 kommenttia:

  1. Hei. Hyvin se menee. Osta menomatkalla vaikka uusi ihana huulipuna rohkaisuksi : ) Onnea matkaan! Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina 😁. Huulipuna jää nyt kyllä pois käytöstä, sitä ei kasvihuoneessa tarvita. Nyt mennään vaan naturell. Se on tässä ihan parasta..

      Poista
  2. Hyvin sujuu varmasti. Minä olen ollut opiskeluaikoina melkein joka kesä puutarhalla töissä. Taimien kouliminen ja istuttaminen on kuin meditaatiota. Keskittyminen. Sama toistuva liike. Lapiohommat oli fyysisesti aika raskaita, mutta kyllä niistäkin selvittiin. Kasvien kasvun seuraaminen on hienoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota minäkin toivon kokevani, Marja, meditaatiota työtä tekemällä. Sellaista en ole koskaan ennen töissä kokenutkaan :).
      Äkkiseltään vain oikeasti pelottaa, mitä siitä tulee tässä iässä.
      Kiitos rohkaisusta!
      Mukavaa päivänjatkoa sinulle.

      Poista
  3. Odotan sun kertomuksia. Onnea matkaan! Puutarhatyö on tosiaan meditaatiota. Ehkei sun tarvitse hirveästi lapioida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mari. Toivotaan, että siellä osataan ikäjohtamisen alkeet :). Vaikka miksei se lapiokin vielä voisi heilua, kun siihen tottuu.

      Poista
  4. Olen aivan varma, että töistä tulet kotiin onnellisin mielin ❤️ Työniloa päivän jokaiseen hetkeen!
    Ehkä näkymä silmänkantamatttomiin ulottuvasta työstä voi aluksi tuntua ahdistavalta mutta kun alkuhässäkän jälkeen oppii tekniikan niin alkaa rentoutumaan ja huomaa että työhän onkin hauskaa. Läh. Nimim. Kasvihuoneessa salaattipuolella 8v ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, Tuulikki. Uskon minäkin että kukkien parissa tulee hyvälle tuulelle, samoin kuin työnteosta yleensäkin. Oma osaaminen ja kyky oppia kuitenkin vähän arveluttaa, kun on täysin uusi työ. Kiva kuulla, että sinäkin olet viihtynyt 😊.
      Leppoisaa iltaa sinulle ja työniloa huomiseksi!

      Poista
  5. Puutarhahörhönä en epäile hetkeäkään, ettet viihtyisi.
    Ainahan uudet tilanteet jännittävät!
    Mukavaa työpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin jännittää, Kirsti. Tämä melkeinpä hirvittää ... Yritän olla ajattelematta ja menen vaan. Onhan sitä selvitty pahemmistakin jännityksistä.
      Kiitos kannustuksesta ja mukavaa tiistaipäivää sinullekin.

      Poista