keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Valo, vihdoinkin!

Korkeutta säädettiin hartaasti.

Nyt minä sitten vihdoin viimein ostin sen kauan kaipaamani valaisimen. Enkä palauttanut takaisin.

Huhhei! Eihän tätä meinaa todeksi uskoa, että viime syyskuussa alkanut keittiönvalaisimen hankintaprojektini lopulta saa päätöksen. Ja saman tien jo kauhistelen, että tuollaisenko minä sitten tahdoin.

Iltavalossa pallukka on kuin hattu.

Sen ei pitänyt missään tapauksessa olla muovia.

Sen ei pitänyt missään tapauksessa olla pyöreä.

Sen ei pitänyt missään tapauksessa olla värillinen.

Ja nyt se on tuota kaikkea.


Mies näpersi johdot paikalleen.

Se on Innoluxin Kupla, tunnetun skandinaavisen valaisinsuunnittelijan, Yki Nummen, vuonna 1959 suunnittelema design-klassikko.

Nettiä selatessa aivan sattumalta huomasin tuollaisen violetin muovikuvun erään myytävänä olevan asunnon katossa, ja se näytti minusta hauskalta. Ja niin kuin tällaisissa sattumuksissa usein käy, kohta näin samaisen muovikuvun myös jossain valaisinmyymälän verkkosivuilla ja innostuin katselemaan sitä tarkemmin. Ja kun se sitten yllättäen osoittautui suomalaiseksi klassikoksi, ajattelin, että ei se ihan huono voi olla.
 





Kuplassa sisempi kupu on valkoinen ja sen päällä on värillinen läpinäkyvä kupu. Halkaisija 40 cm.


Pari päivää käytin hintavertailujen tekemiseen. Kävin valaisinta myös eräässä myymälässä paikan päällä katsomassa ennen kuin tilasin sen sieltä, missä se halvimmalla myytiin. Ja kun posti sen viikon päästä toi, ripustettiin se miehen kanssa joutuisasti paikalleen ... heti kun löytyi sopiva korkeus ... muutaman kerran vaati sisäinen ääneni (perfektionistiminäni) sitä alemmas laskemaan.

Kuplassa on paljon värivaihtoehtoja, mutta valkoinen olisi ollut kätevin, sillä se on niin neutraali, että sopii mihin vain, mutta päätin nyt kuitenkin valita värillisen, kun mielistyin tuohon violettiin. Jos se joskus alkaa kyllästyttää, voin ostaa uuden, sillä hinta ei ole mahdoton, se vaihtelee 130-200 euron välillä riippuen myyjästä.

Vedenvihreä on tyylikkään hillitty. Näitäkin netistä löytyy.


Pomeranssi on pirteä, myös tätä vaihtoehtoa mietin.

Valaisimen hankinta on elämän monien todellisten haasteiden joukossa täysin mitätön tapahtuma, mutta kummasti se iloa antaa. Iloinen asia se on myös siksi, että tämän jälkeen minun ei tarvitse uhrata keittiön valaistukseen enää yhtään ajatusta. Ehdin nimittäin jo täysin kyllästyä tähän juttuun, siis omaan päättämättömyyteeni, kun toisinaan haaveilin kattokruunusta, toisinaan puulamelleista, sitten jo klassisesta tyylistä, kunnes ihastuin firenzeläiseen.

Nyt on katossa muovikupu, ja olen melkein kuin rakastunut tuohon suloiseen kuplaan. Mikä antaa lupauksen siitä, että keittiön valaisinprojektini loppuu kuin loppuukin tähän.



...

Tällaista touhua tänään.
Kiitos kun vierailit blogissani,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin 😊! 

...



6 kommenttia:

  1. Moi. On kyllä kiva valaisin. Ihan ilokseenhan tuota tuijottelee. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina. Innoluxin Kupla on jotenkin niin hassu, että siitä tosiaan tulee hyvä mieli. ---- Jos sattuu tällaisista tykkäämään :D

      Poista
  2. Onneksi olkoon hienosta valinnasta! Näyttää tosi kivalta ja samalla sopii hauskasti myös noihin verhoihin. Vaikka isompaa kokonaisuutta ei näistä kuvistä näe, olen varma että toimii. Hyvä Eeva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena. Tuo kuplan väri tosiaan sopii juuri näiden verhojen kanssa, mutta uskon sen sopivan myös kesäiseen vihreään kuosiin hyvin. Sitten vasta väriä on! Mutta saa ollakin, siitä minä tykkään. Pyrin tietoisesti välttämään vallalla olevaa skandidaavista valkoisuutta, mikä onnistuu meidän sisustuksessa helposti, sillä kaikki meillä on sellaista satunnaista kirjavaa sekamelskaa :D.
      Aurinkoista keskiviikkoa sinulle, ja kiva kun kävit kommentoimassa uutta hankintaani.

      Poista
  3. Ihmettelin tuota sinun kärsivällisyyttä lampun ostossa. Minä olisin ostanut ensimmäisen sopivan tai vähän sinne päin.Mutta kärsivällisyytesi palkittiin: kaunis, ajaton lamppu. Onneksi olkoon. Minäkin olen muutama vuosi sitten hylännyt skandinaaavisen valkean minimalismin. Värit tuo iloa elämään. Leppoisaa keskiviikko iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja. Mukavaa tietää, että sinä myös tykkäät väreistä. Hyvä perustelukin sinulla on. Tuo sopii minullekin.
      Kiva kun kävit kommentoimassa hankintaani, rentoa keskiviikkoiltaa sinulle.

      Poista