perjantai 29. maaliskuuta 2019

Suklaata on saatava, eli miten petkutan himoani


Akuutin hädän ensiapupakkaus.

Voi mahdoton näitä ihmisen yhtäkkisiä suklaan mielitekoja. Niitä ei järki käsitä eikä tahto hillitse. Kun himo iskee, sitä ei pidättele mikään. Se on heti menoa. - Lähimpään markettiin.

Olen niin paljon yrittänyt näitä hallita, enkä vain siksi että suklaa lihottaa, vaan myös siksi, että minun biologialleni se ei oikein sovi, mutta ei auta.

Toistuvasti koettelen myös tätä ettei oikein sovi totuutta uskomalla sen uskomukseksi, vääräksi tiedoksi tai vähintään hyvin harvinaiseksi yhteydeksi pään tukkoisuuteen, vatsanpuruihin ja yleiseen tokkuraisuuteen, mutta ei voi sillekään mitään. Paljon suklaata on paljon tukalaa oloa.

Ristiriita himon ja sen seurausten välillä on niin suuri, että minun on pitänyt etsiä korviketta, ja onneksi hätä aina keinot keksii.

Ne ovat nimeltään Kismet ja Daim.

(Daim on tosin minun mielessäni aina jiillä, Dajm, jolla nimellä tämä lituskainen herkku kirjoitettiin Suomessa myyntiintulovuodestaan 1963 aina vuoteen 1990 saakka.)

Ne ovat suklaita, joissa on paljon suklaan makua, mutta vähän suklaata.

Nämä vievät kielen mennessään, mutta viekööt.

Petkutan himoani suklaalla, jossa on vähän suklaata. Eikö olekin fiksua?

Fazerin Kismet-keksisuklaavohveli, 55 g, "niin hyvää ettei sanotuksi saa" -suklaa on vienyt monien suomalaisten kielet mennessään jo vuodesta 1974. Minun kieleni se on vienyt siitä lähtien, kun muutama vuosi sitten huomasin, että sitä voi käyttää Fazerin Sinisen korvikkeena. Nyt se on ehdoton ykkönen hädässäni.

Maraboun Daim 2-pack suklaapatukka, 56 g, on maitosuklaata, jonka täytteenä on mantelikrokanttia. Dajm syntyi Ruotsissa vuonna 1953, ja tätä ohutta ja kovaa suklaatoffeeherkkua rakastetaan kuulemma ympäri maailmaa. Minä olen rakastanut sitä jo puolet elinajastani, sillä se jää niin ihanasti hampaankoloihin. Se kestää suussa pitkään ja tuo sopivasti vaihtelua Kismetille olemalla sen täysi vastakohta.

Ikävä kyllä suklaisia on Remix-pussissa vain murto-osa.
Kolmas biologiaani sopiva suklaanhimon tyynnyttäjä on Fazerin Remix chokot, jotka ovat suklaapäällysteisiä hedelmäkarkkeja. Ostaessa täytyy vain muistaa pussin läpi tarkistaa, että suklaisia on paljon, muuten tulee väistämätön pettymys. Pelkkä imelä hedelmäkarkki ei auta, se on kokeiltu.

Suklaiset Remixit tyydyttävät nopeasti suklaanhimon, mutta E-aineitten lista niissä on  hirvittävän pitkä: E270, E325, E331, E330,  E414, E903, E904, E901, E153, E171, E120, E141, E100, E160a. - Eihän niihin kuole, mutta yritän välttää liikaa saamasta. Hyvää puolestaan on se, että rasvaa on vain 5 g/100 g ja energiaakin vain 400 kcal eli vähemmän kuin Kismetissä ja Daimissa, joissa rasvaa on 30 g ja energiaa on noin 500 kcal/100 g.

Näitä kolmea suklaista herkkua sopivasti vaihdellen olen huomannut, että hermoni pysyvät jotakuinkin löysällä. Kun on mukavasti masu piukeena, suklaanhimo hetkeksi asettuu.

Ja jos sinäkin haluat näitä hädässäsi joskus kokeilla, käyttöohjekin on yksinkertainen. Ei muuta kuin repäise, kahmaise ja sitten vain ahmaise.

Makeaa viikonloppua!

...

Tällaisia mielitekoja viikonlopuksi ...
Kiitos kun vierailit blogissani,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin ... 😊

...

8 kommenttia:

  1. Suklaa on elintärkeä juttu. Meillä pitää olla aina suklaata kaapissa, mutta koska K voi syödä vain tummaa suklaata, se on aika turvallinen vaihtoehto minullekin. Jo pieni määrä riittää ja enempi alkaa tökkiä.
    Muuten minulle maistuis Fazerin siniset ja muut ihan keposesti ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet onnen tyttö, Leena, kun kumppanisi pitää sinunkin suklaanhimosi terveellisessä suunnassa:). Tumma suklaa oli vuosia myös minun herkkuani, ja suklaanhimossa sitä riitti pienikin määrä. Mutta nyt se ei minulle enää käy.

      Kivaa perjantai-iltaa

      Poista
  2. Minulla ei ole kauheita suklaahimotuksia, mutta viinikumit on se minun himotus. Ymmärrän täysin sinun himotuskohtauksen, koska minulla on aivan samanlainen noihin "hedelmä"viinikumeihin. Miehen seurana syön joskus tummaa suklaata. Leppoisaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viinikumikarkit --- nyt kuulin ensimmäisen kerran tämän sanan. Täytyi ihan googlettaa. Pehmeitä ja venyviä hedelmäkarkkeja siis. Sinulla on erikoinen himotus, Marja. Ehkä se on tavallinenkin, mutta minun kohdalleni ei ole sattunut aiemmin vielä ketään, joka olisi tätä kaipuuta tunnustanut. Kaikki vaan suklaasta puhuvat.
      Ihanaa, että saat mieheltäsi tumman suklaan herkutteluseuraa :) ... Kaksin maistuu paremmalta.
      Kivvaa perjantai-iltaa sinullen sinne Etelä-Savvoon! Ja levollista oloa.

      Poista
  3. Lakut olisivat minun juttu, mutta ne eivät sovi biologialleni. Ei tule mitään erityisiä tuntemuksia, mutta verenpaine nousee kohisten, jos/kun syön lakuja. Lontoonrakeet ovat ne, millä huijaan himojani.
    Leppoisaa viikonloppua ja huhtikuun alkua, jos sattuu, etten ole netin ääressä. Sunnuntaina kun on lähtö sille Mindfulnes/patikointireissulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lakritsin himo on aika yleinen, olen kuullut. Minuun se ei ole iskenyt, vaikka tykkään muuten. Harmi, että sekin on epäterveellistä, jopa vaarallista - niin kerrotaan. Lontoon rakeet ovat lakritsan himossa vähän sama kuin Remixin chokot suklaan himossa, oiva ratkaisu 😋.
      Antoisaa ja voimaannuttavaa mielen virkistystä sinulle sinne reissuun! Ehkä saadaan lukea retken vaikutuksista blogistasi sen jälkeen.

      Poista
  4. Lidlissä oli aikoinaan kahtakin erilaista kookossuklaata. Ne oli taivaallisen hyviä. Sitten ne katosivat harmikseni valikoimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä tuo taivaallisen hyvä 😊. Mikähän lienee syy katoamiseen. Minulla on myös joitakin herkkuja, joita kaipaan ja joita ei enää saa. Yksi on lapsuuden riksraks ja toinen vanha kunnon hopea toffee, jonka nykyinen versio ei ole lähelläkään samaa.
      Makoisaa sunnuntaita, Mari, toivottavasti jotain hyvää suunmakeaakin ...

      Poista