torstai 21. helmikuuta 2019

Mitähän se uneni taas tiesi?


Olen nähnyt viime aikoina muutamia niin erikoisia unia, että minun on täytynyt pohtia niitä tavallista tarkemmin. Viime yönä esimerkiksi putosi naapurin rouva parvekkeelta, kun kiipesi vain nauraen keikkumaan eikä välittänyt varoitushuudoistani. Kaide murtui ja köpelösti kävi. En heti herättyäni käsittänyt mitä tuo uni tarkoitti, mutta kun sitä siinä hetken mietin, tajusin että minä itse olin se naapurin rouva, jonka putoamista katselin.

Unien näkeminen on mielenkiintoista ja jännittävääkin. Unia näkee eniten silloin, kun stressi ja ahdistus painavat päälle. Silloin syntyy hyvä unibuumi, koska ikävä tunteet ja huolet huonontavat unenlaatua. Usein olenkin unissani ollut loukussa pimeässä talossa, jossa lattiat ja seinät ovat hajalla niin että olen vaarassa pudota tai loukata itseni. Ja sitten taas olen yllättäen jonain yönä nähnyt edessäni ihanan, tilavan ja valoisan loistolukaalin, jonka olen käsittänyt omakseni, ja olen ymmärtänyt päässeeni elämänhaasteissani voiton puolelle.

Viime yön uni oli kuitenkin toista maata. Ei minulla tietääkseni ole stressiä eikä muitakaan ikäviä paineita päälläni, ja putoava rouva nauroi enkä minäkään sen keikkumista seuratessa pelkoa tuntenut, ihmettelin vain, kun se ei uskonut, että kaide ei kestä.

Oliko se enneuni? Varoitus?


Tuskin oli, unet eivät ennusta, ne korkeintaan viestivät minulle jotain mielessäni jo olevaa, enimmäkseen kertaavat valveilla kokemiani asioita ja tunteita, työstävät niitä. Toinen outo uneni antaa tähän käsitykseen lisää vahvistusta. Tämä täydentää tuon ensimmäisen unen viestiä, joka aukeaa vain minulle itselleni ja jota en tässä nyt analysoi, mutta unen voin kertoa. Tämä on aika karmea:

Kuljin kaupungilla ja menin kahvilaan, jonka vessassa katsoin peiliin ja huomasin, että kasvoistani oli kuoriutunut nahkaa pois leuasta ylähuuleen asti. Ihmettelin ja katsoin peiliin tarkemmin, ja koko ajan nahkaa kuoriutui lisää, lopulta silmiin asti, niin että verinahka poskista paljastui. Kasvoista irtosi pintaa hyvin paksusti, sentin verran, ja se näytti todella pahalta, ja vaikka kipua ei tuntunut, lähdin sairaalaan. Siellä kulkiessani näin huoneen, jossa oli nuoria tyttöjä jonottamassa abortin tekoa varten, mikä tuntui ikävältä, mutta en vieläkään ymmärrä, miksi he olivat mukana tässä unessa. Jatkoin eteenpäin ja kyselin tietä lääkäriin, mutta ihmettelin, kun kukaan ei kiinnittänyt huomiota kasvoihini, sillä tiesin, että ne ovat karheat ja veriset, kuin raakaa lihaa. Ajattelin, että ehkä toiset eivät sitä sitten nähneetkään, ja sitten jo heräsin. Päällimmäinen tunne oli harmitus, kun en ehtinyt saada selville, mikä tauti minuun oli iskenyt kyntensä.


Nämä molemmat unet ovat kerrottuina pelottavia, mutta ne eivät olleet painajaisia, en tuntenut pelkoa. Siksi niitä erityisesti pohdin ja päädyin siihen, että ne ovat saman asiantilan tiimoilta syntyneitä unia, vaikka hyvin erilaisia ovatkin. Niiden kautta sain ikään kuin herätyksen tästä kyseisestä asiantilasta, joka minun mielessäni pyörii. Ne siis herättivät minua huomaamaan itsesssäni jotain sellaista, jota en muuten ole älynnyt. Ne pukivat kuviksi sen, minkä olen jo ehkä alitajuisesti huomannut, mutta en tiedostanut.

Minulle jäi näistä unista hyvä ymmärrys ja positiivinen tunne itsestäni. Mutta mitä sinä näistä ajattelet, keksitkö näistä yhteisen viestin tai tulkinnan? Tai onko sinulla ollut outoja unia, jotka ovat avanneet silmäsi näkemään jotain itsestäsi?



...

Tällaisia mietin tänään.
Kiitos kun vierailit blogissani,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin 😊! 

...


4 kommenttia:

  1. No huh. Varsinkin tuo kasvojesi kuoriutuminen sai oman ihoni kananlihalle, niin elävästi untasi kuvailit.
    En oikein minäkään usko uniin enteinä, vaan olen kallistumassa tuon toisen selityksen kannalle: eli mielessä muhivat asiat vain niiden kautta pyrkivät pintaan. Oikean merkityksen voi oivaltaa vain unennäkijä itse, jos siis vaivautuu tulkintaa miettimään.
    Painajaiset ovat ikäviä ja ilmeisesti itseäni alitajuisesti suojellen, en uskalla antaa itseni nähdä oikein oikein kamalia unia. Siis unia vaikka siitä, että lapsille tapahtuisi jotain aivan kamalaa ja peruuttamatonta. Mutta stressi kyllä levottoman olon myötä vilkastuttaa selvästi unielämääni ja näen enemmän kaikenlaisia kurjia unia.
    Olen muuten kuullut jostain, että rakennukset unissa kuvaisivat henkilöä itseään.

    Kiinnostavia unet ovat, siitä ei mihinkään pääse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Leena. Ihon irtikuoriutuminen oli aika erikoinen uni minunkin mielestäni, mutta ihmettelin juuri sitä, ettei se ollut painajainen. Rakennukset kuvaavat itseä, sen olen tiennyt ja sen pohjalta olen erilaissa taloissa tapahtuneita seikkailujani tulkinnutkin.
      Aurinkoista viikonloppua sinulle, ja kauniita unia!

      Poista
  2. Aika hurjia unia olet nähnyt. Minulle ne ehkä olisivat olleet painajaisia.
    Olen kasvanut uniinsa uskoneessa perheessä, mutta itse pidän unia lähinnä viesteinä alitajunnasta, jos aina niinäkään.
    Usein toistuva uneni on, että vaeltelen valtavan suuressa perinnöksi saamassani talossa, jonka huoneista osa on kalustettu arvokkailla huonekaluilla ja osa on tyystin autioita. Tulkitsen sen niin, etten tunne itseni kaikkia puolia hyvin ja että osa minussa on arvokasta ja osa kumisee tyhjyyttään ;)
    Ihanaa loppuviikkoa ja mielenkiintoisia unia Eeva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin luulisi, Kirsti, mutta ei minusta siltä tuntunut, mitä nyt vähän ihmettelin. Mielenkiintoinen ja varsin osuva on tuo tulkintasi omasta unestasi, varsinkin kun se talo on perinnöksi saatu, eikä siis mikä tahansa talo. Ehkä ne tyhjät huoneet eivät kumisekaan onttouttaan, vaan ovat vain vielä sisustamatta eli sinulta löytämättä :).
      Kiitos kommentista ja mukavaa viikonloppua ja kauniita unia sinulle.

      Poista