torstai 7. helmikuuta 2019

Kahvipullan osa

Näitä saa jo syödä.
Elämällä pitää olla merkitys, jotta se maistuu. Ja sama kääntäen: elämän pitää maistua, jotta sillä on merkitys.

Tähän viisauteen päädyin, kun eilen päiväkahvilla oman vaatimattoman elämäni merkitystä mietin. Siinä yllättäen laskiaispullaa haukatessani huomasin, että elämäni merkityshän oli suoraan edessäni, lautasellani, osittain jo suussani: pulla. Mikä ei itse asiassa ole ollenkaan niin outo elämisen tarkoitus kuin ensikuulemalta luulisi.

Päiväkahvi ja pulla olivat minulla töissä ollessakin aina päivän kohokohta, kaikesta muusta merkittävästä aikaansaamisen mittareilla mitattavasta huolimatta. Tottakai lounas oli tärkeä myös, mutta siihen liittyi yleensä kiire ja hälinä, jota päiväkahvilla ei ollut. - Ja vasta kahvin ja ruoan jälkeen merkityslistallani tuli työ. Jos olen rehellinen, niin näin se oli.

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä selvempi tuo järjestys on, sen olen huomannut myös. Kahvipulla on tärkein. Hyvän pullan kanssa elämä maistuu. Näin vertauskuvallisesti siis. Monihan tykkää ihan jostain muusta kuin pullasta tai kahvista, mutta jotain hyvää pitää olla, mitä joka päivältä voi odottaa. Ja jos ei voi odottaa suurta, voi odottaa pientä. Se pitää elossa. Se on kahvipullan osa, olla sellainen unelma.

Ja mikä parasta juuri tähän aikaan vuodesta: laskiaispulla. Siinä on kermavaahtoakin.

...

Tällaisia mietin tänään.
Kiitos kun vierailit blogissani,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin 😊! 

...





8 kommenttia:

  1. Moikka. Syön aika harvoin pullaa, mutta nyt kyllä rupesi mieli tekemään oikeaa kunnon laskiaispullaa : ) Elämän hyvät asiat ovat usein pieniä. Kristiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Kristiina, tuo on oikeaa puhetta; kun laskiaispullaa mieli tekee, silloin on varmasti elossa :)
      Ja vakavasti puhuen, sinulla jos kellä niitä elämän pieniä hyviä asioita on. Ihanista postauksistasi saan aina hyvän mielen.
      Kiitos kommentista, ja maistuvaa päivää!

      Poista
  2. Tuo on totisinta totta - kahvipullaa ei pidä itseltään kieltää. Mainitsit tuon vertauskuvan, juuri noin se pitää ollakin . Jotain hyvää joka päivälle on hyvä motto!
    No, itselläni on ollut samat eväät töissä vuodesta 2000 asti, ihan totta.. eikä vieläkään kyllästytä. Mutta minulla työ on työ, ja kahvitaukoa odotan kuin muutkin mutta ne nautinnot ovat sitten kotosalla ilman kellon tiksutusta. Illallakin kävin suklaalevystä nappaamassa ensin yhden, ja sitten toisen rivin kun katsoin A-studiota. Eikä huonosta omastatunnosta jälkeäkään - pesin kyllä hampaat 😁
    Mukavaa päivän jatkoa sinulle ❤️❄️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Tuulikki, olet niin minua innostava kommentoija, kun sinulla tuo elämästä nauttiminen sujuu niin helposti - minuun verrattuna, joka aina löydän elämän pienten herkkujenkin välistä syyllisyyden siemenen. Mutta vanhemmiten onneksi alan osata höllätä minäkin. Päiväkahvipulla on tullut elämääni jäädäkseen siihen pysyvästi loppuun asti. Vaikkei mahakaan kestäisi :D
      Kiitos kommentista, ja makoisaa päivän jatkoa!

      Poista
  3. Nyt osuit asian ytimeen Eeva ❤️
    Pulla on ollut isossa roolissa, kun olen saanut uusia lainalapsia. Pullantuoksuinen huusholli ja lämmin pulla on ollut, mitä tehokkain jäänsärkijä. Usein lapset myöhemminkin pyysivät leipomaan pullaa.
    Suloisia hetkiä tuleviin päiviisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kirsti. Kommenttisi poistaa syyllisyyden rippeet pullani päältä. Ja ehdottomati pullalla on monta tärkeää tehtävää myös sosiaalisesti, unohdin itse mainita tämän jäätäsärkevän itsestäänselvyyden: lämmin pullantuoksu sulattaa kuurat otsarypyistä ja happamaksi jäätyneet ilmeet keneltä vaan.
      Mukavaa loppuviikkoa!

      Poista
  4. Runebergin torttu ja laskiaispulla on minun mielestäni sillä lailla milteipä pilattu, kun niitä on tarjolla kaupassa jo tammikuun alusta. Ruokaympäristöt on yltäkylläiset.Tämäkin voi olla ylipainon syy. Ajatusta pitää ajatella lisää...Anteeksi jos riuhdon sinua pilvilinnoista alas. Ankeaan maailmaani. Minulla on toisinaan sama järjestys töissä kuin sinulla. Siksi että päiväkahvit oli sellaiset rauhalliset kuten teillä. Pullateoriasi elämän tarkoituksesta ei vaan vimputti sovi minulle, koska en ole makean perään. Ruiskuorinen karjalanpiirakka munavoilla olisi minun mieleen. Mutta se on kovin kaukana hattarasta.Kivaa torstai iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä totta, nuo herkut ovat liian aikaisin tarjolla, ja meillä on muutenkin aivan liikaa turhaa syötävää, joihin helposti sorrumme. Siinä on pullateorian heikko kohta. Karjalanpiirakka voisi toimia sekin, varsinkin munavoilla päällystettynä.
      Kiitos kriittisestä teoriani kommentoinnista, tätä täytyy vielä vähän parannella.
      Hyvää illanjatkoa ja loppuviikkoa, Marja

      Poista