torstai 31. tammikuuta 2019

Aurora

Aurora, romanttinen komedia, ensi-ilta 25.1.2019.
Käytiin eilen tyttökaverin kanssa katsomassa uusi kotimainen tyttöelokuva, Miia Tervon käsikirjoittama ja ohjaama Aurora.
Tässä elokuvassa vauhti näin jo vanhemman naisihmisen päätä välillä huimaa, mutta Lapin tyttöjen korkokenkähoikkelointia ja minihamebiletystä eivät Lapin lumet ja pakkaset hidasta. Etenkin päähenkilö Auroralla virtaa riittää.

Tapahtumapaikkana on ohjaajan sanoin "urbaani Lappi", Rovaniemen lähiöbaarit, missä nuorison kännäily on sitä mitä se nyt vähävaraisilla ja vähälle koulutukselle jääneillä usein on. Kun muuta ei ole eikä osata keksiä, vapaa-ajanvietto on tauotonta kaljanjuontia ja karaokebiletystä.

Kadehdittavan kauniin värisessä punaisessa toppiksessa sinne tänne säntäilevä jumalaisen kaunis Aurora on nimensä mukaisesti omalla tavallaan kuin jumalatar itsekin, raikas kuin aamurusko ja räiskyvä kuin revontulet. Näissä merkityksissä nimi Aurora sopii myös koko elokuvan nimeksi.

Raikkautta, värikästä räiskettä ja omavoimaista jumaluutta, niitäkin voi nähdä Auroran välillä lapsenomaisessa, välillä aikuisuutta tavoittelevassa nuoren naisen lämminhenkisessä toheloinnissa. Vauhtia ja humalaista menoa riittää aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Auroran mahtava alkoholin sietokyky tuntuu ehkä jonkin verran epäuskottavalta, samoin kuin sitten yks kaks tapahtuva raitistuminenkin AA-istuntoineen. Todenperäisyys ei kuitenkaan liene elokuvan päätavoite, vaan enemmänkin ilmiöiden esille tuominen.

Ilmiöhän tässä tarinassa on ensinnäkin jo se että Lapissakin ihmiset elävät, vaikka me ei-lappilaiset muuta luulemme. Ja se että nuoret naiset juopottelevat ja pukeutuvat rohkeasti miten tahtovat ja määräävät itse rajansa myös miesten suhteen. Useita muitakin totuttuja stereotypioita ja kuplia rikotaan railakkaalla otteella hilpeän huumorin keinoin. Ei aivan ennakkomainonnan mukaisesti hulvattomasti, mutta sen verran hauskasti, että komedian ainekset täyttyvät. Päällimmäiseksi tunnelmaksi jää silti se toinen tunne, johon ohjaaja on pyrkinyt: romanttinen, kaikennielevä rakkaus. Ilmiö sekin, vaikka niin tuttu.

Ihana Aurora ja hänen upea takkinsa! Kuvakaappaus: 2019-01-31 Aurora - Nordisk Film Finland.
Auroraa esittää Mimosa Willamo ja hänen vastapariaan, iranilaista turvapaikanhakijaa näyttelee Amir Escandari, ja he niinkuin kaikki muutkin roolihahmot ovat nautinnollista katsottavaa. Kaikki nämä ihanat tyypit tekevät elokuvasta katsomisen arvoisen, vaikka käsikirjoitus kulkeekin tavanomaista, pinnallista ja ennalta-arvattavaa latuaan.

Tyttökaverin kanssa ei päästy täysin yksimielisyyteen Auroran annista Suomen elokuvayleisölle, hän kun kaipaa elokuvista syvää ja mieleenjäävää tunnekokemusta, jota tämä elokuva ei suo, ja minä puolestani kaipaan mielenkiintoisempaa juonenkulkua. Emme me silti kokemustamme katuneet, ja minusta tuntuu, että voisin minä katsoa tämän toisenkin kerran. Tämä elokuva on kuin pikantti tiivistys ajasta, jossa elämme. Oikein kirpakan makoisa.


...

Tällaisia mietin tänään.
Kiitos kun vierailit blogissani,  
tulethan pian uudestaan.
Ja kommentistakin tykkäisin 😊!

2 kommenttia:

  1. Kiva, että kerroit Aurorasta.
    Meillä on vielä läjä elokuva- +muita lippuja lasten joululahjasta jäljellä. Houkuttelin miestä kanssani Auroraa katsomaan. Hän ei suostunut :(
    Kiitos sinun, tuntuu kuin olisin osan elokuvasta nähnytkin.
    Kivaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurora on sopiva elokuva, jos haluaa tuulettaa stereotyyppisiä käsityksiään ihmisten elämästä ja totutuista normeista. Elokuvan jälkeen kuulin sivumennen muutamien itseäni vanhempien naisten kommentteja, jotka eivät olleet elokuvaa mairittelvia, mutta minä tykkäsin. Luulen, että sinäkin voisit tykätä, ja jos käyt katsomassa, kai kerrot blogissasi miten kävi.
      Mukavaa aurinkoista perjantaita sinulle, Kirsti!

      Poista