sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Rauhoittava päiväkävely viikonlopun päätteeksi

Pyhäselkä tänään noin klo 10.

Pitkä viikonloppuvapaani huipentui tänään pitkään päiväkävelyyn. Jo toisen kerran tällä viikolla kävelin järvelle, mutta nyt otin karvaturrin mukaan. Ajattelin, että käännyn takaisin, jos se ei näytä jaksavan, mutta onneksi se on ihan mahdottoman perso herkuille, joten niillä houkutellen sen saa tekemään mitä vain.

Vaan osaa se olla itsepäinenkin. Jos se päättää seisoa, se seisoo. Vaikka keskellä ajotietä. Ja jos en pidä varaani, se nykäisee itsensä vapaaksi pannasta ja näyttää, mihin suuntaan nenä pannaan. Namien avulla näistä puuskista hyvin selvitään, ei siinä mitään, mutta sen verran yllätysjarrutukset haittaavat minun rentoutumistani, että harvoin näille pitkille lenkeille otan enää koiraa mukaan.

Tähän emäntä minut komensi. 


Rannassa komensin turrukan saunan terassille lepäämään, ja siihen se heti asettui, kun huomasi, että minä kuvaan. Se on oppinut, että kun on kännykkä kuvausasennossa, silloin ei takuulla liikuta hetkeen minnekään. Minusta näytti, että se jopa nautti, kun sai rauhassa haistella tuulen tuoksuja.

Taivas oli raskaassa pilvessä ja tuuli melko voimakasta. Mahtava tunnelma oli. Sopivasti rauhoittava.

Minä tykkään kylmästä, tuulisesta ja pilvisestä säästä. Nyt kun on icebugitkin, niin ei estä huonokaan keli ulkona liikkumasta. Paitsi jos tuulee niin, että lähden lentoon, mutta tänään se ei ollut lähelläkään.

Nyt sitten pitäisi jaksaa suuntautua huomiseen työhön.
Mikä lie, kun ei yhtään huvittaisi. Pakkasin kyllä laukun jo ja tarkistin almanakasta, minne minun on ensimmäisenä aamulla mentävä ja mihin aikaan. Hyvin valmistautumalla selviän aamusta helpolla, siksi laitan vaatteetkin illalla valmiiksi. Aamulla sitten vain pujottaudun työkolttuun, heitän kassin olalle ja eikun menoksi.

Eiköhän se työviikko siitä ala omalla painollaan, ja kohtahan on jo ensi viikonloppu ja pääsen taas kävelylle. Uusilla icebugeillani.

Hämärä maisema rauhoittaa.
Rentoa viikon alkua!


...

🌼🌼🌼

 Kommentteja ilomielin vastaanotetaan.

Kiva kun käväisit, tulethan pian uudestaan.


🌼🌼🌼


...

8 kommenttia:

  1. Hienoja kuvia. Taas tuli vähän järvikateeellinen olo.
    Olet valmistautunut huomiseen minun mielestäni erinomaisesti.
    Jaksaa, jaksaa. Ei ole enää montaa viikkoa 😀
    Hyvää huomista työpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinua juuri ajattelin, Kirsti, kun tuota järveä kuvasin :). Muistin, että kerroit tykkääväsi järvistä sinäkin. Mikähän siinä on, kun järveltä puhaltava kylmä tuuli niin hyvältä tuntuu.
      Kiitos toivotuksista, ja mukavaa maanantaita sinulle!

      Poista
  2. Uskon että on ollut rauhoittavan ihana päiväkävely noissa maisemissa. Ja koirulihan tietysti pitää ottaa mukaan, selvähän se :) Tai ei pidä, vaan saa ottaa. Minä pidän koirallani kuonovaljaita lenkillä jolloin äkkinykäyksiltä vältytään.
    Työviikkoon pudottautuminen on minustakin jotenkin epämukavaa aina viikonlopun jälkeen, mutta kyllä kun viikon alkuun pääsee, niin kyllä se siitä. Heräänkin aina maanantaisin automaattiohjauksella, enkä ajattele yhtään mitään ylimääräistä koska mentävä on halusi tai ei.
    Mukavaa työviikkoa kuitenkin, ja ihanaa joulun odotusta ... T. Tuulikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kuonovaljaat tai valjaat, joista ei pääse vapaaksi nykäisemällä, voisivat olla toimiva ratkaisu, vaan ei ole niitä toistaiseksi käytetty.
      Ja nyt on työviikko käsillä siis, juuri tässä heräilen ja valmistaudun tarkistamalla ajokeliennusteen, joka onneksi näyttää tänään melko hyvältä. Automaattiohjaus on hyvä konsti, minäkin kuljen päivät kuin robotti, ilman sen kummempia tunteilematta.
      Kiitos toivotuksista ja mukavaa työviikkoa ja joulunodotusaikaa sinullekin, Tuulikki.

      Poista
  3. Todella kauniita kuvia olet ottanut. Silmä lepää niissä. Minäkin olen järvi-ihmisiä. Meri jotenkin pelottaa. Ja olenhan järven rannalla viettänyt lapsuuteni. Eli jonkinlainen sielunmaisema se on. Kyllä sinä varmasti mainiosti jaksat loppurutistuksen töissä. Joten voimallista työviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marja, ja hyvää alkanutta viikkoa sinullekin.
      Lapsuuden maisemat ovat varmaan jokaiselle ne rakkaimmat. Kun on järviin tottunut, ikävä tulee, jos niitä ilman joutuu elämään.

      Poista
  4. Kauniita, levollisia ja rauhoittavia kuvia.
    Maanantai on aina hieman raskas ja vaikka elämässä autopilottitoimintaa yritän vältellä viimeiseen asti, maanantai-aamuihin se on kieltämättä joskus tarpeen.
    No, nyt on viikko taas polkaistu käyntiin siellä ja täällä. Kyllä se siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena, vaan kyllähän tällaiset kännykkäkuvat ovat kuitenkin aika vaatimattomia siihen verrattuna, mitä kunnon kameralla saa aikaan :). Mutta väreinä harmaa ja sininen ovat jo sinällään rauhoittavia, eikö vain.
      Autopilottitoiminta on osuvasti sanottu, sellaista vaihdetta minä tarvitsen, joka päivä. Sillä tavoin työarki hyvin sujuu.

      Poista