maanantai 17. joulukuuta 2018

Lauantain päiväkahvit ihmisen kera


Lämmintä tunnelmaa.


Mikään tavara maailmassa ei voi korvata toista ihmistä. Olen siitä täysin vakuuttunut. Sanokoot tekniikan rakentelijat mitä tahansa; ihminen tarvitsee ihmistä.

Mikään robotti ei koskaan yllä samaan kuin ihminen, jonka kanssa voin syvällisesti pohtia asioita ja kokemuksia, jakaa lämpimiä tunteita ja kosketuksia.

Siksi minusta on niin surullista, kun meille tarjotaan robotteja seuralaisiksi. Esimerkiksi hyljerobotti Paro  on kehitetty yksinäisten vanhusten (!) kaveriksi aktivoimaan vanhusta kontaktiin. Se jopa lisää elämän merkityksellisyyden tunnetta, väitetään, se on niin kiva, kuin oikea hylje. Oi!

Pienikin hetki riittää, jos se on aito.

Eikä vain lemmikkejä, on meillä myös oikean oloisia ihmismäisiä robotteja yksinäisyytemme tuskaa poistamaan. Viimeksi luin seksiroboteista, jotka ovat kokemusten mukaan paljon parempia kuin aito kumppani. Eivät vaadi mitään, antavat vain. Tosin toistaiseksi niitä on vain naaraspuolisia, mutta odotellaan ... Jess!

Ja jos joku nyt sanoo, että minä olen liian vanha ymmärtämään tekniikan ihmeellisiä saavutuksia, niin vakavasti puhuen: onko meidän tosissaan pakko yrittää korvata ihmiset koneilla?

Mitä me ajattelemme ihmisyydestä ylipäätään, kun kehitämme itsellemme toistemme korvaajiksi koneita? Miksi emme koneitten sijaan voisi mieluummin parantaa kohtaamistaitojamme, keskustelutaitojamme ja kädestä kiinnipitämisen taitojamme? Emmekö voisi suunnitella ajankäyttömme ja ympäristömme sellaisiksi, että meillä olisi aikaa ja mahdollisuuksia kohdata toisiamme?

Näitä taas mietin, kun lauantaina istuin pari tuntia ystävän kanssa päiväkahvilla ja oli niin hyvä olla. Tiedättekö, minä ihan voimaannuin, koska meillä oli aikaa olla rauhassa ja vain toisiamme varten, koska jaoimme yhteisen kokemuksen maailmasta ja ymmärsimme toisiamme ja ennen kaikkea koska välitimme toisistamme.

Sain ystäväni tapaamisesta niin paljon lisää elämäniloa ja -merkitystä, että menen tämän viikon töissä taas kevyin askelin.

Mutta ai niin, tosiaan, eiväthän robotit ole tarkoitettukaan ystäviä korvaamaan ... eiväthän?






🌲🌲🌲
  

Kiva kun käväisit! 
Jätä kommenttia ja tule pian uudestaanl

Mukavaa joulunodotusta! 

🌲🌲🌲







...

6 kommenttia:

  1. Ihan puistattaa tuommoiset robotit, ja lisäksi kaikenmaailman geenimuuntelut joita joku oli tehnyt salaa, hui. Mitä kaikkea ihmiskunta keksiikään itsensä "hyväksi". Joskus sitä miettii omia lapsiaan ja lepsenlapsiaan, että mitä kaikkea he pääsevät (joutuvat) vielä näkemään tässä maailmassa..
    Ystävä kahvipöydän toisella puolella - tai vaikkapa vain puhelimessa - on ihan parasta!!
    Mukavaa joulunalusviikkoa sinnekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puistatus on osuva kuvaus minunkin tuntemuksistani, kun ajattelen, mihin tällainen ihmisrobotti-innostus vielä johtaa. Ehkä kuitenkin on niin, että innostusta tarvitaan, jotta teknologia kehittyy nopeasti, ja lopulta sitten kyllästytään robottien kanssa seurusteluun ja kehitynyttä tekniikkaa hyödynnetään joissain muissa laitteissa, tärkeämmissä sellaisissa. Toivottavasti.
      Kiitos kommentista, Tuulikki. Leppoisaa alkanutta viikkoa ja rentoja joulunodottelufiiliksiä sinulle!

      Poista
  2. Ajatus vanhusten Paro-hyljerobotista tekee surulliseksi. Sen on tarkoitus aktivoida vanhusta kontaktiin. Kenen kanssa? Itsensä?
    Luin hiljattain tutkimuksesta, jonka mukaan robottien on vaikeinta korvata lastensuojelu- mielenterveys- ja päihdetyötä tekevät sosiaalityöntekijät. Todennäköisyys tällaisen työn automatisointiin on vain 0,3 prosenttia. Sen sijaan lähes kaikki puhelinmyyjät voi korvata roboteilla. Hyvä vai huono uutinen?
    Robotit ovat kaikkialla.
    Jos en ole kirjautunut vastatakseni sinun postaukseen, joudun todistamaan, etten ole robotti 😂

    Mukavaa joulunalusviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helpottavaa kuulla, että tutkimuksetkin kertovat sen, minkä elävä ihmisjärki sanoo luonostaan :). Puhelinmyyjät voitaisiin minun puolestani korvata roboteilla vaikka heti, olisi kaikille osapuolille helpompi haastella, kun ei tarvitseisi toisen tunteista välittää.
      Niin tosiaan, blogikommenteissa usein meitä testataan, jotta erottuisimme roboteista. Näistä roboteista en tiedä kyllä yhtään mitään, olen näköjään ihan pihalla. Tämäkin osoittaa, että kehitys kehittyy täysin ilman minun lupaani :D

      Kiitos kommentista, Kirsti, ja leppoisaa joulunodotusmieltä sinulle!

      Poista
  3. Kyllä suora vuorovaikutus ystävän kanssa kahvikupposella voittaa triljoona kertaa robotin kanssa rupattelun. Niin, osaakohan ne yleensä rupatella. Sama ajatus vanhainkotiin mahdollisimman paljon lemmikkejä. Onhan niissä jo yleensä oma kissansa. Nuo naisseksirobotit sopii tunnevammaisille miehille. Kivaa tiistaita sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Marja, sinä keksit seksiroboteille sopivat asiakkaat :).
      Ehkä me eletään vielä niin kauan, että nähdään loppuun asti, mihin tämä suuntaus kehittyy.
      Kiitos kommentista, ja mukavaa tiistai-iltaa!

      Poista