maanantai 8. lokakuuta 2018

Ihanaa olla kotona, osa 1: keittiön taulut


Mustaa ja valkoista.
Olen niin tyytyväinen uuteen kotiimme, että ajattelin jakaa tästä ihanuudesta osan teillekin.

En ole pitkään aikaan tuntenut tätä tunnetta, että viihdyn kotona. Eikä se johdu vain siitä, että olemme voineet sisustaa kaiken uusiksi  - nykyisten mieltymystemme mukaan.

Tyytyväisyyden syy on enemmän siinä, että tässä asunnossa ei ole homeongelmaa, ei lämmitysongelmaa eikä epäsiisteysongelmaa. Meitä potkaisi onni ja saimme terveen ja puhtaan huoneiston.

Tämä on kaksio, 68 neliötä, jossa on keittiö, makuuhuone, olohuone, vessa ja kylppäri saunoineen. Aika pieni, mutta riittää meille juuri ja juuri. Koska olemme tottuneet ahtaasti asumiseen, ja koska mitään ylimääräistä ei nurkissa pyöri. (Paitsi koiran karvat.)

Melkein mitään vanhaa emme muutossa säilyttäneet, mikä on ollut yllättävän hyvä idea. Kun uudistaa kodin ilmettä, uudistuu samalla itsekin.

Innoissamme uudistimme myös taulut. Veimme kirpparille sellaiset, joita emme halunneet pitää, ja korjautimme joitakin vanhoja, jotka halusimme pitää. Uusia emme ole vielä ostaneet, mutta suunnitteilla on.

Tauluissa on aina jotain kiehtovaa. Siis niissä tauluissa, joista itse tykkää. Ne ilahduttavat ja piristävät mieltä heti aamusta. Varsinkin keittiön taulut. Niitä kun yleensä heti aamusta ensimmäisenä joutuu katselemaan.

Tosin nyt keittiöön päätyneet viisi taulua ovat aika synkkiä väritykseltään. Yhdessä niistä on leveä musta paspatuurikin eli paspa - tämän hienon nimen opin kehystäjältä - ja se saattaa vielä mennä vaihtoon. Toistaiseksi paspa saa olla paikallaan, jotta katsotaan kuinka silmä siihen tottuu ja mieli kiintyy. Taulu sinällään on arvokas aarre, sillä se on edesmenneen veljeni lyijykynäpiirustus.

Vasemman puoleiset taulut ovat nekin tärkeitä muistoja, ne ovat ystävien ottamia valokuvia. Keskimmäinen sen sijaan on akvarellityö, ja oikealla ylhäällä, se kapea, on grafiikkaa. Ne ovat molemmat ostettuja.


Tarkoitus on, että taulut saavat ympärilleen muutaman kaverin, niin että seinä peittyy. Katsotaan pikku hiljaa, mitä siihen kertyy, ja mitä siihen jää, ja mihin kohtaan mikäkin lopulta asettuu.

Aika mustanpuhuva kokoelma? Ehkä se kaipaa vähän väriä?

Miltä tämä sinusta vaikuttaa?



 ...

🌼🌼🌼

Kiva kun vierailit blogissani. 

Tulethan pian uudestaan.

🌼🌼🌼





6 kommenttia:

  1. Minusta ei köökin seinä näytä lainkaan synkältä.
    Kodikas tila, jossa voi nauttia aamuhetkistä ja päivän aterioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Kirsti. Mukava kuulla, että ei tämä ratkaisu synkältä näytä, vaan kodikkaalta :).

      Poista
  2. Minustakin näyttää hyvältä, ja nuo taulut ovat ajattomia, sinulle merkityksellisiä ja sopivat jokaiseen vuodenaikaan. Minusta juurikin taulut, seinän väri, matot ja muut suuremmat kalusteet saavat olla hillittyjä - vuodenajan mukaan vaihtuvilla tekstiileillä saadaan mukavasti vaihtuvuutta eikä tarvitse uudistaa kaikkea. Sinulla juuri syksyyn sopivat tapletit pöydällä - that’s it! Kaunista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Tuulikki. Nämä tabletit tosiaan ovat syksyn väriä, ja varalla on toiset, ja ne ovat sitten musta-valkoiset :). Mutta tekstiilejä on helppo vaihtaa mielen mukaan, se on totta.

      Poista
  3. Kauniilta näyttää taulut ja pöytä. Asuntonne on juuri sopivan kokoinen kahdelle ja koiruudellesi. Tosiaan piristävää panna kaikki uusiksi. Kun on uusi alkukin. Lähetin sinulle haasteen tämän päivän postauksessa. Haaste on aivan kuvien ja vähäisen tekstin lopussa. Leppoisaa iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marja. Mukava kuulla sinunkin mielipiteesi.
      Ja kiitos haasteesta. Otan ilolla vastaan.

      Rentouttavaa iltaa sinulle!

      Poista