perjantai 28. syyskuuta 2018

Pari päivää äitinä taas


Äitin muru.
Kun on päässyt siihen ikään, että lapset ovat pitkälle yli kolmikymppisiä, tahtoo äitinä olemisen riemu unohtua.

Kaiholla muistelen aikoja, jolloin lapseni olivat niitä syötävän ihania pikku palleroita, joiden kanssa oli suloista sylitellä ja suukotella. Muuten ei enää juuri tunnu tämä äidin osa.

Kolmekymmentä ikävuotta on selvä raja. Sen ylitettyään lapset ovat aikuistuneet täysin. Minua tarvitaan lähinnä vain siihen, että olen olemassa. On turvallista, kun äiti on olemassa mahdollisimman pitkään. Tiedän tämän kokemuksesta. Aikuisena ei äitiä paljon muuhun tarvita kuin olemassa olemaan.

On kuitenkin vielä muutama olennainen asia, jotka yhä kuuluvat osaani. Kun aikuinen tytär nyt pitkästä aikaa tuli viikonlopuksi kumppaninsa kanssa kylään, kaivelin muistilokeroistani joitakin aina tärkeitä äitinä olemisen tehtäviäni.

Ruoka. Vähintään minun pitää huolehtia, että ruokaa on. Sen tavallisen lisäksi on hyvä olla myös sipsiä, suklaata ja tummaa kahvia. Niitä meillä ei miehen kanssa yleensä kahdestaan ollessa ole. Ja lauantaiksi ajattelin paistaa kuhaa, joka on ekstrabravuurini, sitä ei nimittäin muualta samalla tavalla saa kuin täällä Itä-Suomessa.

Ja passaaminen. Sitä ei tarvitsisi, mutta se kuuluu asiaan. Minustakin oli aikoinaan ihanaa, kun äiti minua joskus hemmotteli, ja haluan tehdä samoin tyttärelle, silloin harvoin kun hänet tapaan.

Ja hössötys. Se alkaa heti luonnostaan. Kaikki vanhat äidit osaavat sen.

Myös varpaiden hieronta kannattaa tulla mainituksi.

Mutta sitten, ennen kaikkea: pussailu! Se on ihan parasta.

Sillä saan tyttäreni suloisesti narisemaan. On hauska nau'uttaa tyttöä taas niin kuin ennen vanhaan sen "söpöläistä siloposkea" pussaamalla ja kuulla tuttu vaikerrus "äiti! älä".

Näillä äitiyden eväillä ajattelin, että meillä tämä vierailu mennään. Veikkaan, että tulee oikein rattoisa viikonloppu.

...

PS. Yhtään en ole siivonnut.

...

 🌼🌼🌼

Hei lukijani, kiva kun vierailit blogissani. 
Mukavaa viikonloppua sinulle!
Tule pian uudestaan.

🌼🌼🌼


6 kommenttia:

  1. Kiteytit aikuisten lasten äidin tehtävät hienosti.
    Toivon teille onnellisia hetkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, samoin sinulle ja perheellesi onnellisten hetkien täyteistä viikonloppua, Kirsti.

      Poista
  2. Voips, joskus tuo on minullakin edessä. Lapset yli 30v. Nyt tyttäret toinen 18v ja toinen 20v. Nämä lapset sietävät ja toivovatkin hössötystä, kun ovat vielä niin nuoria. Jotenkin vielä lapsia. Tosin hyvin itsenäinen tuo nuorimmainen. Vanhemman kanssa puhutaan tuntikausia melkein päivittäin, kun hän lähti alkusyksyllä opiskelemaan Riiaan lääketiedettä. Ainainen ikävä molempia. Milloinhan se hellittää? Kivaa perjantai iltaa sinulle! Meillä on nyt työläisten viikonloppu edessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se aika menee, Marja, yhtäkkiä lapset ovat maailmalla. Mutta ikävä ei hellitä, päin vastoin. Siihen vaan tottuu, niin ettei sitä huomaa.

      Poista
  3. Oikein suloista viikonloppua sinne! Nauti ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tuulikki, samoin sinulle ja perheellesi kivaa viikonloppua

      Poista